Miasma Magazine #7, Fall 2005 (in Finnish)

Viikonlopputransut aurinkokuninkaan jalanjäljillä

Ranskan tarunhohtoisen aurinkokuninkaan kuolemasta on kulunut jo reilut 300 vuotta, mutta etelä-pohjanmaalainen Aberrant Vascular näyttää vaalivan hänen muistoaan yhä 2000-luvulla. Nykyään metallimusiikin kaupallistuttua todennäköisyys kuulla raskasta mutta aitoa avantgardemusiikkia tuntuu yhtä epätodennäköiseltä kuin Ludwig XIV:n uudelleensyntymä. Onneksi on poikkeuksia, jotka tekemällä asiat kaikkia todennäköisyyksiä vahvistavat tietyt lainalaisuudet kuten edellämainittu. Aberrant Vascularia edustaa verkkopostin kautta tavoitettu yhtyeen taiteellinen johtaja & kosketinvelho Mr. Rych.

Kaksivuotias bändi on kerinnyt tähän mennessä nauhoittaa vasta ensimmäisen demonsa nimeltä Actaeon, joka julkaistiin kohta vuosi sitten. Se sisältää kaksi todella hämmentävää kappaletta, joissa mutkia ja kiemuroita riittää. Aberrant Vascular selkeästi tiedostaa olevansa kuulijalle erittäin vaikea tapaus, koska kansilehtiseen on kirjattu lausunto "several listenings required".

- Tuon tekstin tarkoitus on selvittää, että me emme väsää saman tien avautuvaa hittimateriaalia, vaan kappaleet saattavat vaatia useampia kuuntelukertoja hahmottuakseen. Maailmassa on jo tarpeeksi samalla kaavalla pelaavia kertakäyttöbändejä, joiden sekaan meitä ei kaivata. Ihmiset usein haluavat kuultavakseen musiikissa tarttuvuutta ja selkeyttä. Itse saan päinvastoin enemmän irti levyistä, joita joutuu kuuntelemaan tosissaan 20 kertaa ennen kuin niistä saa tolkkua. Hittilevyt lentävät minulla järjestään roskiin, koska en jaksa kuunnella musiikkia, jonka osaa ulkoa heti ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen. Tuskin tuo teksti silti monenkaan kuuntelutottumuksiin vaikuttaa, koska suurin osa ihmisistä haluaa edelleen ruokansa valmiiksi pureskeltuna. Tai sitten vain yksinkertaisesti on ihmisiä, jotka eivät pidä musiikistamme(?). Ei, ei se niin voi olla!

- Olemme edelleen tyytyväisiä demoon. Yritämme olla luulematta itsestämme liikoja, ja tuotoksella kuten bändillä itselläänkin on omat heikkoutensa, mutta lopputulos on aika tarkalleen sitä mitä haimme. Ja pitää muistaa, että kyseessä on 20 tunnissa tehty ensidemo, eikä kymmenvuotiaan bändin kahdeksan kuukauden studiohiomisen summa.

Kaikkein helpoimmin Aberrant Vascularia pystyy kuvailemaan tekemällä kaukaisen vertauksen Arcturuksen kaltaiseen teatraalisuutta ja dark metallia sekoittelevaan ilmaisuun. Kuitenkin AV menee hulluudessaan vielä askeleen pidemmälle, sillä lauluissa on enemmän oopperamaisuutta mutta toisaalta myös todella matalaa murinaa.

- Bändejä verrataan aina toisiinsa ja usein monen eri elementin perusteella. Jos bändissä on teknosyntikat, se on aina Rammsteinia, vaikka muu osa musiikista olisi grindiä. Väkisinhän sitä joltakin kuulostaa, koska dildoakaan ei voi keksiä loputtomiin uudestaan. Arcturukseen ja nimenomaan La Masquerade Infernale -levyyn meitä yhdistävät oopperamaiset vokaalit, kokeilunhalu ja runsas koskettimien käyttö, mutta siihen se jääkin. Jos kuuntelee pätkän Arcturusta ja pätkän Aberrantia, ei niitä oikein voi sekoittaa keskenään.

Yleisemmin Aberrant Vascularin vaikuttimista Mr. Rych toteaa, että kaikenlainen outo musiikki, olipa se sitten mitä hyvänsä, saattaa vaikuttaa hänen sävellystyöhönsä. Hän kuitenkin korostaa, että se tapahtuu usein vain ilmapiirin puolesta eikä suoraan musiikillisesti.

- Joskus hämärään tunnelmaan virittäytyminen heijastuu säveltämiseen - joskus taas syntyy eri tavalla kipeitä pätkiä, vaikka olisi virittäytynyt raapimaan välilihaansa. Yleensä se toimii jälkimmäisellä tavalla. Se, mitä kuuntelee, tulee helposti kummittelemaan musiikkia tehdessä, mutta vaikuttajien tai esikuvien perässä me emme juokse. Bändi koostuu keskenään täysin erilaisista tyypeistä, joten vaikutteet jäävät usein pinnan alle.

Mr. Rych jatkaa, että yhtyeessä kuunnellaan sekä metalli- että taidemusiikkia. Hän kuitenkin vierastaa ajatusta, että heidän musiikkiaan pidettäisiin taiteellisena.

- Se assosioituu helposti puutteiden selittelyyn taiteen varjolla tyyliin: "tää on ihan paskaa, mutta tää onki taidetta". Tarkoitukseni ei tosin ole yleistää, koska on paljon bändejä, joiden kohdalla termi taidemusiikki on perusteltu, mutta en laittaisi meitä siihen lokeroon. Musiikissamme raskaampi puoli jää helposti taka-alalle, koska emme juurikaan täytä tyypillisen metallibändin kriteereitä. Koskettimet ovat oleellinen osa musiikkiamme ja samalla enemmän kuin vain mauste.

- Uusia ja erilaisia elementtejä on jatkossakin tarkoitus ottaa mukaan. Emme siis ole ennakkoluuloisia tyyppejä, vaikka ihan Mr. Bunglen tasolle emme aio mennä. Sen sijaan kaikenlaista voidaan sotkea mukaan, jos se yksinkertaisesti kuulostaa hyvältä - oli se sitten vaikka tangoa.

Moni demoasteella pyristelevä bändi tekee paljon keikkoja, mutta avantgardistisen musiikin kohdalla ylipäänsä livenä soittaminen tahtoo olla pitkänkin uran aikaiseksi saaneilla orkestereilla melko harvinaista. Aberrant Vascularille keikkoja on siunaantunut tähän mennessä kaksi kappaletta.

- Teemme keikkoja, koska se on hauskaa, ja samalla saamme tietysti bändiä esille. Olisi vähän tylsää, jos biisejä ei pääsisi soittelemaan kuin ainoastaan treenikämpillä. Ja kun ne on helppo soittaa livenä sellaisina kuin ne ovat nauhallakin, miksi ei? Jos joku haluaa meidät keikalle, sähköpostia voi lähettää. Meidät saa nimittäin ihan persehalvalla.

Visuaalisuus näyttää olevan tärkeä osa yhtyettä ainakin kotisivuilta löytyvien live- sekä promokuvien perusteella. Rychin mukaan visuaalisen puolen oli alunperin tarkoitus olla vielä suuremmassa roolissa, mutta käytännön syistä on tyytyminen nykyiseen tasoon. Erityisesti laulaja Lumi saattaa hieman hätkähdyttää dramaattisella pukeutumisellaan. Muutenkin kyseessä on varsin mystinen hahmo, jonka voisi yhtyeen biografian luettuaan ymmärtää olevan Ludwig XIV:n reinkarnaatio(!).

- Herättäähän se hyvin huomiota, kun kaksimetrisellä "miehellä" on yllään punainen korsetti. Visuaalisuus on relevantti osa bändin imagoa, jota on joiltain osin viety tarkoituksella hieman yli. Livenä pyrimme siihen, että lavalla olisi jotain nähtävää, koska mielestämme keikat ovat ensisijaisesti katsomista varten. Pieni viikonlopputransuilu on muutenkin ihan kivaa. Mitään erityistä sanomaa estetiikassamme ei kuitenkaan ole.

Aberrant Vascularin tulevaisuudensuunnitelmista Mr. Rych toteaa lopuksi, että bändin on määrä soittaa Tukholmassa 29.4. H62-nimisessä paikassa, minkä jälkeen luvassa on toivon mukaan muutakin.

- Jos reissulta palaa hengissä enemmän kuin 13 % jäsenistämme, menemme kesään mennessä studioon nauhoittelemaan jotain. Levytyssopimuskuvioiden kanssa ei ole pidetty kiirettä, vaan olemme odotelleet unelmien prinssiä, joka veisi meidät yhdessä yössä kurpitsavaunuilla kuuluisuuteen. Jos näin ei tapahdu, siirrymme Elvis-covereihin!

>> To the top